Viapori (Sveaborg), Pohjolan Gibraltar, nykyään Suomenlinna

• Turun rauhan (1743) jälkeen vuoden 1746-47 valtiopäivillä tehtiin päätös uusista linnoitustöistä. Tarkoituksena oli rakentaa Helsingin edustallle suuri linnoitus ja pienempi linnoitus (Svartholma) Loviisan edustalle. Rakennustöitä johti suomalainen linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd (s. 1710, k. 1772) noin neljännesvuosisadan ajan, Viaporia ei saatu koskaan täysin valmiiksi varojen puutteessa. Kustaa III käskystä Ehrensvärd on haudattu Suomenlinnaan, jossa hänen hautamuistomerkkinsä on edelleen nähtävänä.
• Vuoden 1808 alussa linnoituksen vahvuuus oli n. 7000 miestä, suurempi kuin venäläisillä piirittäjillä, ruokaa ja ammuksia oli riittävästi useiksi kuukausiksi.
• Komentajana toimi Ruotsinsalmen meritaistelun sankari amiraali C.O. Cronstedt.
• Muutamien päivien laimeiden taistelujen jälkeen Cronstedt allekirjoitti yllättävän sopimuksen huhtikuun 6. päivänä. Sopimuksen mukaan Viapori antautuisi ellei vähintäin 5 linjalaivaa saapuisi Ruotsista toukokuun 3. päivään mennessä.
• Viapori luovutettiin venäläisille toukokuun 4.-6. päivänä 1808.
• Loviisan edustalla sijainnut Svartholma antautui ilman taistelua jo maaliskuussa.
• Historian tutkijat ovat yrittäneet selvittää Cronstedtin yllättävää menettelyä, varmaa selitystä tälle ei ole saatu, todennäköisesti Cronstedt vältti turhan taistelun käymistä "ylivoimaista" vihollista vastaan.

  J.L. Runeberg kirjoitaa Vänrikki Stoolin tarinoissa seuraavaa:

  "Sen kuiluunsako nielaissut
  on syvyys pohjaton?
  Ukonko nuoli murskannut
  sen vahvat muurit on?
  Ken valleilta sen miehet vei?
  Kysyttiin, - vastausta ei.
  
  Kavala käsi, pantuna
  tueksi Suomenmaan,
  häväistys, kammo,
  kuolema, kirous, patto vaan -
  ne hänen nimens' olkahan,
  näin säästät korvaa kuulijan."

Suomen historiaa