Autonomian aika 1809-1917

• Aleksanteri I (1809-1825)Venäjän keisarina ja Suomen suurruhtinaana.
• 1809 Porvoon valtiopäivien avajaisissa keisari Aleksanteri I antoi hallitsijavakuutuksen, jossa hän lupasi pitää voimassa maan uskonnon ja perustuslait ja sekä kaikki ne oikeudet, joita Suomen asukkaat olivat nauttineet.
  Säädyt puolestaan vannoivat uskollisuuden valan ja tunnustivat keisarin Suomen suurruhtinaaksi. Keisarin henkilökohtaisena edustajana Suomessa toimi kenraalikuvernööri, joka oli hallinnon ja poliisin ylin johtaja sekä sotaväen ylipäällikkö.
• 1811 perustettiin Suomen pankki.
• 1812 Helsingistä tulee Suomen pääkaupunki alussa asukkaita vain noin 5000. Tulipalo oli Suomen sodan aikana hävittänyt kaupungin pahoin ja sille suunniteltiin uusi suurpiirteinen asemakaava.
• 1812 Vanha Suomi, alue minkä Ruotsin valtakunta oli menettänyt Uudenkaupugin ja Turun rauhoissa, liitetään suurruhtinaskuntaan ja Napoleon tekee retken Venäjälle.
• 1818 Keisarin käskystä perustettiin Suomen ritarihuone, jonka luetteloon maan aatelissuvut merkittiin.
• 1819 Keisari kierteli ympäri Suomea, tarkoituksena lienee ollut muokata mielialoja suopeammaksi nykyiselle hallinnolle. Tuolloin Tampere sai vuosikymmeniksi vapautuksen tullimaksuista, mikä oli omiaan vaikuttamaan sen kehittymiseen maamme ensimmäiseksi teollisuuskaupungiksi.
• 1814 Tanska luovuttaa Norjan Ruotsille.
• 1814 Napoleon luopuu vallasta.
• 1814-1815 Wienin kongressi
• 1827 Venäjän ja Turkin välillä sota. Turkin laivasto tuhotaan.
• 1827 Turun palo
• Nikolai I (1825-1855) Venäjän keisarina ja Suomen suurruhtinaana.
• Keisarien Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n itsevaltias asenne näkyi esim. siinä ettei valtiopäiviä kutsuttu kertaakaan sitten Porvoon päivien jälkeen.
• 1850 Sensuuriasetus: suomeksi sai vain julkaista uskonnollisia ja taloudellisia asioita käsittelevää kirjallisuutta.
• 1854-1856 Krimin sota. Venäjä joutui sotaan Englantia ja Ranskaa vastaan Turkin ja Balkkanin kysymyksistä.
  Sodan päätaistelut käytiin Mustanmeren alueella, mutta sota laajeni myös Itämerelle ja englantilais-ranskalainen laivasto poltteli ja hävitteli Suomen rannikkokaupunkeja. Viaporia tulitettiin ja Ahvenanmaalla sijaitseva Bomarsundin linnoitus tuhottiin. Nikolai I kuoli kesken sodan ja hänen poikansa Aleksanteri II solmi rauhan Pariisissa v. 1856. Krimin sota päättyi Venäjän tappioon ja rauhansopimuksessa joutui taipumaan moniin myönnytyksiin mm. kiellettiin Ahvenanmaan linnoittaminen. Määräys on myöhemmin uusittu ja on edelleen voimassa.
• Aleksanteri II (1855-1881) Venäjän keisarina ja Suomen suurruhtinaana.
• Lönnrot, Runeberg ja Castren olivat runoudellaan ja tutkimuksillaan herättäneet suomalaisen hengen. J.V. Snelmannin tehtäväksi jäi suomenkielen huonon aseman parantaminen verrattuna ruotsinkieleen. Aleksanteri II aikana vapaammat tuulet alkoivat puhaltaa ja tällöin J.V.Snellman pääsi johtaville virkapaikoille ja hänellä oli mahdollisuus toteuttaa suomalaisuusohjelmaansa.
• 1856 Saimaan vanha kanava valmistuu.
• 1860-luvulla aloitettiin puuhiokkeen valmistus ja selluloosan 1880-luvulla. Esimmäinen paperikone Suomeen jo v. 1842 Tampereelle, kone käytti raakaaineena lumppua.
• 1861 maaorjien vapautus Venäjällä.
• 1867 Yhdysvallat ostavat Venäjältä Alaskan.
• 1867 Katovuosi. Ravinnon puute ajoi etenkin pohjoissuomalaisia Norjaan kalastajiksi ja täältä edelleen Amerikkaan.
  Vuosisadan ankarin kato. Talvea kesti kesäkuuhun saakka ja tavallista aikaisemmat syyshallat turmelivat sadon. Nälkiintynyttä tilatonta väestöä lähti kerjuulle. Kerjäläiset kuljettivat mukanaan kulkutauteja. Valtion hätäaputyömaana pitämä Riihimäki-Pietari radan työmaa muodostui monen kohtaloksi.
• 1881 Aleksanteri II murhataan.
• 1880-luvulta lähtien siirtolaisuus saa laajat mittasuhteet. Siirtolaisten matka suuntautui varsinkin Pohjois-Amerikkaan. Siirtolaisten suurin osa oli Pohjanmaalta. Myös valtakunnan pääkaunki Pietari veti suomalaisia. Kaikkiaan Amerikkaan jäi pysyvästi n. 300 000 suomalaista.
• Aleksanteri III (1881-1894) Venäjän keisarina.
• 1890 sortotoimenpiteet alkavat Suomessa. Venäjällä oli syntynyt kansallisuusliike, joka pyrki rajoittamaan niiden kansojen vapautta, jotka kuuluivat Venäjän valtakuntaan. Sortotoimenpiteet lisäsivät siirtolaisuutta.
• Nikolai II (1894-1917) Venäjän keisarina ja Suomen suurruhtinaana.
• Sortovuodet 1899-1917. Esim. v. 1890 postilaitos siirrettiin Venäjän sisäasiainministeriön alaiseksi valtiopäivien mieltä kuulematta.
• Bobrikov kenraalikuvernöörinä (1898-1904). Bobrikov oli omaksunut täysin venäläiskansalliset käsitykset ja otti päämäräksen Suomen venäläistämisen tietenkin Nikolai II käskystä.
• 16.6.1904 Eugen Schauman surmaa ampumalla Bobrikovin senaatin portaikossa.
• 1904-1905 Venäjä kärsi tappion Japanille.
• 1905 lokakuusa Venäjällä tyytymättömyys puhkesi suurlakoksi, johon suomalaiset yhtyivät. Nikolai II:n oli pakko tehdä myönnytyksiä ja Suomessa sortotoimenpiteet lopetettiin marraskuun julistuskirjalla. Nyt palattiin laillisiin oloihin .
• 1905 Norja eroaa Ruotsista, Haakon VII kuninkaaksi.
• 1907-1952 Kustaa V Ruotsin kuninkaana.
• 1908 Nikolai II:n toimesta jälleen uusi sortokausi Suomessa.
• 1914-1917 Ensimmäinen maailmansota.
• 1914 syksyllä jääkäriliikkeen synty.
• 1917 marraskuun 7. päivänä bolshevikki-vallankumous Venäjällä, Neuvostoliitto syntyy. Suomessa ammmatijärjestöt julistavat yleislakon, paljon väkivaltaisia levottomuuksia, joiden seurauksena kymmeniä kuolleita.
• 1917 joulukuun 6:na päivänä Suomi julistautuu itsenäiseksi.

Suomen historiaa