Suomen ja vähän muidenkin maiden historiaa 1700-1809

• 1697-1718 Ruotsin hallitsijana Kaarle XII
• 1689-1725 Venäjän hallitsijana Pietari I Suuri
• 1700-1721 Suuri Pohjan sota (Venäjä,Tanska ja Puola Ruotsia vastaan)
• 1701 Kaarle XII voittaa venäläiset Narvan taistelussa.
• 1703 Tsaari Pietari I Suuri valloittaa Nevajoen suussa olevan linnakkeen ja perustaa tälle paikalle Pietarin kaupungin.
• 1709 venäläiset löivät ruotsalaiset Pultavassa (Ukraina) . Ruotsi-Suomen suurvalta-asema päättyy. Vain rippeitä sotajoukosta pelastui Turkin puolelle myös haavoittunut Kaarle XII. Pietari Suuri kiinnitti päähuomionsa Suomen suunnalle ja eteni helposti valloittaen käytännöllisesti koko Suomen. Viipuri antautui v. 1710 ja samoihin aikoihin menetettiin myös Balttia. Kolme vuotta myöhemmin menetettiin Helsinki ja Turku.
• 1710-1721 Iso-Viha Suomessa: Suomen väkiluku oli n. 350 000 ja sodissa oli kaatunut noin 40 000 miestä armeijasta oli jäljellä n. 10 000 miestä, sotakelpoisia miehiä ei ollut riittävästi. Venäläiset vyöryivät Suomeen tsaarin käskystä. Joukkopako Ruotsin puolelle alkoi. Armfeltin joukot pyrkivät estämään venäläisten hyökkäystä siinä onnistumatta.
  Venäläiset siirsivät väestöä perhetttäin omalle puolelleen etenkin Pohjanmaalta. Venäläiset suorittivat väenottoja omaan armeijaansa, osa miehistä piileskeli metsissä. Arviolta 20 000 ihmistä vietiin Venäjälle. Väestöä rasittivat venäläisille suoritettavat hirsi- ja polttopuuhakkuut sekä pakkotyöt. Keski- ja Pohjoispohjanmaa sekä Ahvenanmaa hävitettiin järjestelmällisesti venäläisten toimesta. Suomalaiset tekivät vastarintaa etenkin Pohjanmaalla, sivistyneistö pakeni Ruotsiin.
  Venäläiset saivat järjestetyksi jonkinlaisen hallinnon maahan ja pyrkivät olojen vakiinnuttamiseen. Kuitenkin perimmäinen tarkoitus oli hyödyntäää tehokkaasti maan voimavaroja.
• 1714 hävityn Napuen taistelun jälkeen Armfelt siirtyi joukkojen rippeiden kanssa Ruotsin puolelle
• 1718 Kaarle XII kaatuu Norjassa ja valtaan nousee Kaarlen sisar Ulrika Eleonora.
• 1718-1720 Ulrika Eleonora
• 1719 uudenvuoden yönnä Suomen sotajoukkojen jäännökset tuhoutuivat Armfeltin johdolla Norjan ja Ruotsin välisillä tuntureilla noin Trondheimin korkeudella.
• 1720-1751 hallitsijana Ulrika Eleonoran puoliso Frederik I
• 1721 Uudenkaupungin rauha Liivinmaa, Viro, Inkerinmaa ja Kaakkois-Suomi suunnilleen nykyistä rajalinjaa myöten luovutettava Venäjälle.
• 1723 uusi valtiopäiväjärjestys: korkein valta siirtyi säätyvaltiopäiville; eri säätyjä valiokunnissa, kolmen säädyn päätös oli valtiopäivien päätös, kuitenkaan säädyt eivät olleet tasa-arvoisia.
• 1700-luvun alkupuolella peruna saapui maahan saksalaisten rautaseppien mukana.
• 1738 Hatut voittavat vaalit. Ranskan apurahojen turvin hatut pääsivät enemmistöksi valtiopäivillä ja samalla Ruotsissa alettiin valmistella sotaa suurvalta-aseman palauttamiseksi.
• 1741-1743 Pikkuviha. Ruotsalaiset aloittivat huonosti valmistellun sodan ja venäläiset etenivät helposti Suomessa esim. pääarmeija antautui miekan iskutta Helsingissä. Suomi joutui venäläisten miehittämäkssi kuten isonvihan aikana mutta samanlaista hävitystä ei tapahtunut.
• 1743 Turun rauha: Ruotsi sai suurimman osan Suomea takaisin ja menetti vain Kymijoen ja Saimaan itäpuolella olevat maa-alueet.
• 1749 Väkiluku oli noin 500 000 henkeä ja Suomenlinnaa ruvettiin rakentamaan.
• 1751 halitsijaksi nousee Lübeckin piispa Aadolf Fredrik
• 1751-1771 hallitsijana Aadolf Fredrik
• 1753 Gregoriaaninen ajanlasku otettiin käyttöön
• 1776 aloitti ensimmäinen varsinainen kansalle tarkoitettu sanomalehti Suomenkieliset Tietosanomat toimittajana Antti Lizelius.
• 1771-1792 hallitsijana Aadolf Fredrikin poika Kustaa III
• 1772-1809 Kustavilainen aika
  Kustaa III toi Ranskasta vaikutteita rokokoosta, joka täälläkin säilytti siroutensa ja keveytensä mutta jonka liika koristeellisuus oli hävinnyt pois. Kuninkaan hovissa tätä tyyliä kutsuttiin kustavilaiseksi tyyliksi.
• 1775-1783 Yhdysvaltojen vapaussota
• 1788-1790 Venäjän sota: Kustaa III hyökkäsi Venäjälle. Ajankohta oli sopiva, sillä Venäjän keisarinna Katariina II oli sodassa Turkin kanssa.
  
  Kustaan alkumenestys ei ollut odotusten mukainen ja aatelinen upseeristo teki eräänlaisen sotalakon (1788). Kuningasta vastaan suuntautunut liitto tunnetaan Anjalan liiton nimellä. Tanskan hyökättyä Ruotsia vastaan kuningas poistui Suomesta ja samalla Anjalan liitto hajosi.
  
  Myöhemmin sotamenestys oli paremmpi ja saavutettiin huomattavia voittoja esim. Porrassalmi ja Ruotsinsalmen meritaistelu.
  Rauha tehtiin 1790 Värälässä ja rajat jäivät ennalleen.
• 1600-luvulla alkanut vuoriteollisuuden kehitys, jatkui edelleen, ja Suomeen perustettiin monia uusia masuuneja ja kankirautapajoja. Sahateollisuus oli merkittävää Suomessa oli 1700-luvulla satakunta vesivoimalla toimivaa sahaa, sahatavaran vienti oli tervan jälkeen tärkeimpiä vientiartikkeleita.
• 1700-luvun lopussa Oulu, Pori, Vaasa ja Kokkola saivat tapulioikeudet ja Itä-Suomen tuotteita alettiin kuljettaa Pohjanmaan satamakaupungeihin.
• 1750-1800 maatilojen lukumäärä kasvoi 30 000:sta 60 000:een ja torppien luku 4 000:sta 24000:een. Määrän kasvuun vaikuttivat se että tilojen halkominen perillisten kesken oli nyt sallittua.
• 1792 J.J. Anckarström surmasi Kustaa III ampumalla.
• 1792-1809 Kustaa IV Aadolf (kuningas oli alaikäinen ja holhoojana toimi Kaarle herttua vuoteen 1796 asti.)
• 1797 Suomen Talousseura perustetaan Turkuun ja sen toimesta ensimmäinen pankki Suomeen 1805.
• Suomen sota 1808-1809.
  Vuonna 1807 Tilsitissä Venäjä (Aleksanteri I ) ja Ranska (Napoleon) solmivat liiton. Aleksanteri I tehtävänä oli tässä liitossa taivuttaa Ruotsi sulkemaan satamansa Englantilaisilta laivoilta. Kustaa IV Adolf ei suostunut tähän, jolloin venäläiset hyökkäsivät Suomeen Napoleonin suostumuksella talvella 1808.
  Korostettakoon tässä, että venäläiset eivät lähteneet valloitussotaan vaan pakottaakseen Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin tekemään sovinnon Napoleonin kanssa.
  Ruotsin ylinjohto uskoi suurimman vaaran tulevan Napoleoinin liittolaisen Tanskan taholta eikä Venäjän taholta. Siksi Suomen joukkojen ylipäällikölle oli anettu ohjeet säilyttää joukot lyömättöminä ja peräytyä Pohjanmaalle. Klingspor joukkoineen vetäytyi Pohjanmaalle aina Ouluun saakka.
  Jo sodan alussa Viapori antautui häpeällisesti melkein ilman taistelua.

  Kesällä 1808 Suomen armeija alotti vastahyökkäyksen, mutta hyökkäys pysähtyi Etelä-Pohjanmaalle ja Savoon. Adlercreutz kärsi tappion Oravaisissa, minkä jälkeen joukot vetäytyivät vähitellen Ruotsiin ja näin Suomi oli jälleen venäläisten miehittämänä. Virkamiehet eivät poistuneet maasta niin kuin isonvihan ja pikkuvihan aikana, vaan jäivät hoitamaan tehtäviään.

• 1809 Haminan rauha: Ruotsi luovutti Venäjälle varsinaisen Suomen myös osan Lappia, ja kaistaleen Länsipohjaa. Rajajoiksi tulivat Tornion- ja Muonionjoet.
• 1809 Aleksanteri I kutsui Porvooseen valtiopäivät (Suomen autonomia syntyy).

Suomen historiaa